Vielä tänäkin päivänä keskuudestamme löytyy itseään sisäilma-alan asiantuntijoiksi kutsuvia henkilöitä, jotka vähättelevät kuntien päättäjille ihmisten väliaikaisen suojaamisen tarvetta tai sen vaikuttavuutta. Tämä on todella ikävää sillä monitieteisiä hankkeita ja tutkimuksia suojaamistarpeesta ja sen vaikuttavuudesta on tehty jo useampia. Jostakin syystä nämä tutkimusten tulokset eivät vielä ole löytäneet näille ”asiantuntijoille”.
Edelleen valitettavan monessa paikassa nykyisillä toimintamalleilla otetaan huomioon enimmäkseen rakennuksen tekniset ja rakenteelliset asiat. Ihmisten suojaaminen sisäilma- ja rakennetutkimusten ja korjausten aikana jää helposti toissijaiseksi. Kiinteistöjä hallinnoivissa yksiköissä näkökulma on useimmiten rakennustekninen eikä siten huomioi tilankäyttäjiä heti. Erittäin tärkeää olisi huomioida ihmiset, sekä aikuiset että lapset, jotka joutuvat oleskelemaan sisäilmaongelmaisessa tiloissa. Heidät tulee mahdollisimman pian suojata sisäilmanepäpuhtauksien haitoilta väliaikaisia suojaamistoimia käyttäen tai sijoittamalla väistötiloihin, tilanteesta riippuen.
Väliaikaisten suojaamistoimien on jo vuosien kokemuksella ja tutkimustenkin mukaan todettu vaikuttavan sisäilmaongelmien hallitsemiseksi positiivisesti. Päättäjille jää tällöin aikaa tuottaa laajamittaisempia tutkimuksia ongelmarakennuksessa. He ehtivät perehtyä useamman asiantuntijatahon näkemyksiin päätöksiä tehdessään ja siten voivat tehdä viisaampia valintoja. Tutkimusaika, joka kestää muutamasta viikosta muutamiin kuukausiin, loppuraportin valmistumiseen korjausehdotuksineen on vasta välivaihe päättäjille. Seuraavaksi päätetään menetelmät, kilpailutetaan urakoitsijat, haetaan lupia, jne. Yli 15 vuoden kokemuksellani alalla voin sanoa, että tämä kokonaisprosessi kestää tilojen käyttäjien näkökulmasta liian kauan ja monen oireilukin on ikävimmillään pahentunut. Uusien tai korjattujen tilojen käyttöönottamiseen menee tapauksesta riippuen pääsääntöisesti vähintään 6-12 kk. Väliaikainen tilankäyttäjien suojaaminen on tuonut yksinkertaisesti laadukkaampia päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen, kun tilanne on saatu vakautettua suojaamistoimenpiteillä.
Suojaamistoimet ovat aina väliaikaisia ratkaisuja, niillä ei ole tarkoituskaan korjata vaurioituneita rakenteita. Korkeatasoisia ja tutkittuja työvälineitä käyttämällä sekä järkevällä palvelun toteuttamisella on hyvinvointia ja tuottavuutta lisäävää vaikutusta tilankäyttäjille sekä lopulta myös kiinteistön omistajalle.
Laitteiden laadulla, joita suojaamispalvelussa käytetään, on toki merkitystä suojaamisen onnistumisessa. Vajaa vuosi sitten julkaistussa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakentamiseen (Avater) loppuraportissa laiteiden teknisistä ominaisuuksista ja vaatimuksista mainittiin seuraavaa:
Aimo Taipaleen alustus Avater -hankkeessa
" Ilmaa puhdistavien laitteiden teho tulisi aina mitoittaa huoneen tilavuuden ja ilmanvaihdon tehokkuuden mukaan. Mikäli mahdollista, tavoiteltu pitoisuuden alenema tulisi määrittää kohteessa mitattujen epäpuhtauspitoisuuksien perusteella ottaen huomioon myös oireilun voimakkuus. Tarvittava puhtaan ilman tuotto riippuu sekä tilan koosta, ilmanvaihtuvuudesta että tavoitellusta pitoisuustason alenemisesta. Laitteen puhtaan ilman tuotto on puolestaan ilmavirran ja erotusasteen (kuinka tehokkaasti laite suodattaa hiukkasia) tulo, joten sekä ilmamäärä että suodatustehokkuus vaikuttavat puhtaan ilman tuottoon saman verran." -Aimo Taipale, tutkija VTT
Sisäilmaongelmien vähentämiseksi ja ihmisten suojaamisen lisäämiseksi kiinteistö- ja rakennusalan toimintatapojen tulisi siis uudistua ja yhteistyöverkoston laajeta moniammatilliseen suuntaan. Kokonaan sisäilmaongelmia ei voida poistaa, koska ne kuuluvat rakennuksien elinkaaren luonnollisiin haasteisiin. On vielä hyvä muistaa, että vain murto-osa sisäilmaongelmista on kansankielessä esiintyvää homeongelmaa. Merkittävä osa sisäilmahaasteista johtuu erilaisista ilmanvaihdollisista ongelmista, jolloin tutkimusten ja korjausten ajaksi tarvitaan myös ihmisten suojausta.
Jani Moberg | CEO, Service Business Developer at Alme Solutions Oy